No nyt on kotiuduttu Pertunmaalle. Välillä sitä miettii, että miksen ole saanut jo yrityksen hommia pyörimään täällä täysillä, kun puitteet on niin hyvät, ja sitten muistan, että hei, olen asunut tässä uudessa kodissa vasta muutaman kuukauden… Ehkä voin antaa itselleni aikaa tottua ja tutustua kaikkeen. Luovia ideoita siis on, mutta toppuuttelen itseäni vielä. Eikös se niin ole, että vuoden päivät pitää uudessa talossa asua, ennenkuin alkaa tekemään mitään ”radikaalia”.

No, alettiin toki heti rakentamaan uutta kanalaa, että ei sillä…

Kaikki eläimet (niinkuin ihmisetkin) ovat olleet tosi tyytyväisiä uuteen kotiin. Ja täytyy kyllä sanoa, että on ihanaa, kun hanasta tulee paineella vettä, ilmalämpöpumppu puhaltaa ja vihdoinkin on asianmukaiset tilat eläimille! ❤ Ai että! Ei siis ole harmittanut edes järven rannasta luopuminen, onhan tuossa onneksi lähellä aivan upea ja kirkasvetinen Suontee! ❤ Ollaan siellä käyty kesän kuumilla heppojenkin kanssa viilentymässä. Safir varsinkin oikein pörisee innosta ja rohkenee mennä jo aika syvällekin! 🙂 Slepe perinteiseen tyyliinsä tekee vaan ”pakollisen” eikä mitään ylimääräistä! 😀

Naapurit on ihania, ja saatiin eräiltä lupa ratsastella viereisillä pelloilla. Käytiinkin sitten vähän testailemassa laukkaa ja ponit ei vielä ihan hiffanneet oikeaa suuntaa, vaan puskivat tielle päin. Safirkin turhautui muutaman kerran ja kokeili ihan shettiksenä, josko ratsastaja vaikka voisi poistua nopeaa reittiä… (ei voinut). Hauskaa oli! Ensikerralla varmaan jo vähän siistimmin päästään nauttimaan laukan hurmasta! 😀 Pienenä sivuhuomautuksena, mentiin ilman satulaa ja ”suitsinakin” oli vain riimut, joissa ohjat. Että on nuo pollet aika nöyriäkin! 😀 ❤

Lopuksi muutama söpö puputtikuva uudesta (karkaamisen täydellisesti estävästä) kanitarhasta. Tai no, on siellä nyt kaiveltu isoon tarhaan aika hieno tunneli, jota pitää vähän seurailla, ettei tunneliverkosto lähde laajenemaan vääriin suuntiin. 😉
Seuraa siis hieman ehkä tylsistyttävää kanihöpinää! Voit halutessasi katsoa vain kivoja kuvia! ;D

Pipetööri ja emonsa Hertta-mummo. Pipetööri oli alunperin nimeltään Ilona, mutta koska hän on luonteeltaan aika kaukana iloisesta, vaan on enemmänkin aika kärttyinen ja tempperamenttinen persoona, on hän saanut nimekseen Tirehtööri-Pipetööri. 😀 Hertta on kyllä oikein nimensä arvoinen mummeli, joka pyörii jaloissa melkein liiaksi asti.